Vuoden 2024 romaaneja ja runoja

Kaunokirjallisista valitsin seuraavat viisi. Olisin voinut valita toisinkin. Näistä kolme on lukupiiristä peräisin, mikä kertoo lukupiirin antoisuudesta. Tulee luetuksi sellaista, mitä ei muuten löytäisi.

1. Orhan Pamuk: Nimeni on punainen

Yritin lukea englanniksi Pamukin Black bookia mutta hyydyin ja olen sen jälkeen pitänyt Pamukia hankalana. Tämä kirja muutti mielipiteeni.

Vetävä, murha-arvoituksen sisältävä romaani miniatyyrimaalareista. Miniatyyrimaalausperinne oli minulle uusi juttu, mutta mielenkiintoinen kuin mikä. Miniatyyreillä oli säännöstönsä, jota realistinen, ”venetsialainen” maalaustaide uhkasi. Maalaaminen oli kuolemanvakava asia.

Tarinalla on monta kertojaa, joiden joukossa myös punainen väri. Kiehtovaa.

2. Katriina Ranne (toim.) Korallia ja suolakiteitä. Afrikkalaisen runouden antologia.

Että tällainenkin on! Yli 300-sivuinen katsaus runouteen, josta en ole tiennyt yhtään mitään. Poesian kustantama, pisteet kustantajalle.

Runot on ryhmitelty teemoittain, mikä toimii hyvin. Sisällissodat painavat edelleen, perinteet vaikuttavat, nykyajan urbaani elämä sykkii ja rakkautta on aina.

On ollut urotyö kääntää runot seitsemästä kielestä, joista Ranne ilmeisesti osaa swahilia. Tai runojen löytäminen ylipäänsä, 26 valtion alueelta. Olipa elämys. Ranne on saanut Kääntäjäkarhu-palkinnon teoksesta.

3. Petina Gappah: Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta

Ihmeen keveä ja helposti luettava tarinakokoelma. Taustalla on Zimbabwen itsenäistyminen, hirveä korruptio ja nepotismi, vanhan ja uuden kummallinen rinnakkaiselo. Toisaalta maassa on upporikkaita monine taloineen, mutta aivan vieressä on rutiköyhyyttä ja taikauskoa. Rikkaiden lapset opiskelevat Englannissa ja Yhdysvalloissa, mutta sinne haluavat päästä köyhemmätkin.

4. Päivi Alasalmi: Meren ja veren liitto

Muutama vuosi sitten tajusimme Päivin kanssa kirjoittavamme kumpikin isostavihasta. Minä kirjoitin librettoa Ilmajoen musiikkijuhlien oopperaan, Päivi kirjoitti romaania Hailuodon murhaperjantaista, jolloin tapettiin kirvein ja miekoin 800 pakolaista yhtenä päivänä. On kummallista, miten aiheet leijuvat ilmassa.

Romaani käsittelee julman aiheensa paisuttelematta mutta kaunistelematta. Keskiössä on nuori, yläluokkainen ja kovin lapsellinen nainen, joka ei ymmärrä, mihin joutuu. Historialliset taustat ovat pätevät ja pitävät.

5. Ida Turpeinen: Elolliset

Turpeisen esikoisromaani on hämmästyttävän kypsä, hallittu ja tietorikas. Sen aihekin on ihmeellinen: sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän kohtalo ja luuranko, joka on Helsingin Luonnontieteellisessä museossa, ainoana jäänteenä tästä eläinlajista.

Turpeisen romaanista vasta oivalsin, että Suomen asema Venäjän autonomisena alueena ei ollut pelkkää sortokautta vaan Venäjä mahdollisti suomalaisten löytöretkeilijöiden matkat kauas. Suomalaisia virkamiehiä oli myös huippuviroissa suuressa Venäjän maassa.