Eduskuntavaalien yhteydessä Kirjailijaliitto järjesti useita vaalipaneeleja. Tampereen tilaisuudessa kuuntelin Johanna Hulkon kertomusta työpäivästään  ja minua kiinnosti kovin, mitä joku toinen kirjailija työpäivänsä aikana tekee. Seuraavaksi alkoi kiinnostella, mitä ihmettä itse olen viime viikolla tehnyt, kun tuntuu, etten saanut aikaan mitään.

Näin se viikko vierähti:

Maanantaina

Kirjailijavierailin Kangasalalla. Kolme yli sadan oppilaan koululaisryhmää, ystävällisiä ja aktiivisia. Kivaa ja antoisaa, mutta aina vierailut puristavat kirjailijan kuivaksi. Tein ja lähetin samantein matkalaskun keikasta Lukukeskukselle.

Iltapäivällä nukuin päiväunet, viilasin pienen lastenkirjan kakkosversion ja hoidin tekijänoikeusasiaa.

Kirjastoapurahojen jako aiheutti somekeskustelua, johon tyhmyyttäni osallistuin.

Olin viikonloppuna kirjoittanut blogitekstin ja pyysin nyt tekstin aiheen hyvin hallitsevaa tahoa tarkistamaan faktat, minkä hän tekikin. Virheitä oli. Kirjoitin tekstistä kakkosversion. Julkaisen jutun joskus toukokuussa.

Illalla tuli nuorukainen kylään, joimme kahvit ja keskustelimme molempia osapuolia kiinnostavista kysymyksistä.

Tiistaina

Aamupäivän hoidin sähköposteja – joihin menee yllättävän paljon aikaa joka päivä, maksoin laskuja ja kopioin kuitteja. Yritin myös ymmärtää Danske Bankin uutta District-tilijärjestelmää. En onnistunut kovin hyvin.

Puolenpäivän aikaan kävin rengashotellissa vaihdattamassa autoon kesärenkaat ja unohdin – taas! – pölykapselit kotiin. Vein muoveja ja kartonkeja jäteasemalle, kävin kaupassa ja tein kävelylenkin.

Iltapäivällä kävin sähköposti- ja puhelinkeskusteluja tekijänoikeusasiasta, joka ei ole hankala, mutta vaatii usean ihmisen päätöksiä. Asianosaisten on viisainta olla samaa mieltä, joten neuvottelimme, mitä mieltä olisimme.

Tarkistin lyhyen kirjailijahaastattelun, koska Me Naisiin kirjoittamani jatkokertomus Näkijä alkaa lehdessä toukokuussa.

Luin lastenkirjan kakkosversion vielä kerran läpi ja lähetin sitten eteenpäin.

Illalla kävin Lastenkirjainstituutin vuosikokouksessa, jossa kuulin apulaispormestari Johanna Loukaskorven kertovan Tampereen suunnitelmista lukemisen ja lukutaidon edistämiseksi ja kirjailija-kirjastonjohtaja Mervi Heikkilän erinomaisen kiinnostavan puheenvuoron siitä, mitä kaikkea Seinäjoen kirjasto on tehnyt lukutaidon eteen. Seinäjoen Apila-kirjasto on lasten lukemisen valtakunnallinen vastuukirjasto. Kirjastonhoitaja emerita Marketta Könösen kanssa painotimme lähikirjastojen tärkeyttä. Lapsille pitää kirjaston olla lähellä, sillä lapset eivät bussimatkaile keskustaan tai ostoskeskuksiin.

Kokouksessa puhuttiin myös polttavasta tarpeesta saada Tampereelle kirjallisuustalo samaan tapaan kuin Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa on. Sekä Lastenkirjainstituutti että kirjalliset toimijat kaipaavat kipeästi tilaa.

Keskiviikkona

Jälleen aamun tunneista meni pari sähköpostiviestintään. Asiallisena aiheena oli kustannussopimus, mutta lähetin myös ystäville epävirallisia tervehdyksiä ja roikuin facebookissa katsellen kissavideoita ja haukkuen Halla-ahoa.

Viestittelin erään arkiston kanssa heidän aineistoistaan.

Sain Sanoma Pron toimittajan tekemän haastatteluni tarkistettavaksi ja tarkistin. Mukava juttu, pari pikkuasiaa korjasin. Haastattelu liittyy aapiseen, jonka teossa olen mukana.

Tein taustatyötä Isoon Kirjoitushommaan, joka pitäisi aloittaa. Aloittaminen on vaikeaa. Luin kirjoja ja katselin dokumenttielokuvan. Mietin rakennetta ja henkilöitä. Piirtelin karttaa, kirjoitin kohtausten sisältöä. Taustatyö potkaisi ajatukset liikkeelle, niin että ihmeekseni onnistuin luonnostelemaan tarinan juonen ja rakenteen. Viisi liuskaa tekstiä syntyi.

Sain ennakkoverot. Koska niitä ei ties mistä syystä ollutkaan lähetetty automaattisesti vaan minun piti ne pyytää, maksulaput tulivat nyt vasta ja kuukausimaksu nousi korkealle. Onnistuneen kirjoituspäivän flowssa sekään ei harmittanut.

Torstaina

Aamulla saapui Taiteen edistämiskeskuksesta maili, jossa olivat linkit noin neljäänsataan apurahahakemukseen, kukin viisi liuskaa. Ei siis vapaa-ajan ongelmia lähiaikoina. Pystyn lukemaan 60 hakemusta päivässä, kun luen 30 aamupäivisin ja 30 iltapäivisin ja teen välillä jotain muuta. Enempää ei aivoihin mahdu, muisti leikkaa kiinni ja ymmärrys jumittuu. Printtasin ja kävin pintapuolisesti läpi hakijalistat. Sen verran oli myös sähköpostien vaihtoa Taiken kanssa, että aamupäivä otti ja luikahti käsistä. 400 hakemuksen lukemisesta ja arvioinnista eli noin viikon työstä ei makseta mitään.

Iltapäivällä jatkoin Ison Kirjoitushomman kehittelyä. Kirjoitin kaavailuja henkilöistä ja tarkistin jutun rakennetta. Ajattelin.

Aiemmin mainitusta tekijänoikeuskysymyksestä tuli lisää sähköpostia. Luin ja harkitsin. En tehnyt vielä päätöksiä. Toista sopimusasiaa kuljetti paperiposti, mutta se ei vaatinut muuta kuin allekirjoituksen.

Tyttären veroehdotus saapui oltuaan matkalla yli kaksi viikkoa postituspäivästä päätellen. Onneksi meillä on Posti! Täydensin ehdotuksen sovitusti, koska verovelvollinen itse opiskelee ulkomailla. Toivon mukaan Posti kuljettaa sen verotoimistoon.

Kelvoton henkilöni sai esivallalta miekkakirjeen, jossa minua nuhdeltiin ylinopeudesta Hatanpään valtatiellä, mutta annettiin tällä kertaa armon käydä oikeusta, koska ylinopeus oli vähäinen. Huh helpotusta.

Kirjailijaystävän kanssa kävin sähköpostien vaihtoa koskien kissakysymyksiä, työn edistymistä, esiintymisiä ja siivousta.

Aioin iltapäivän auringossa mennä takapihalle haravoimaan, mutta siellä torkkuikin iso rusakko silmät kiinni, lämmöstä nauttien. En raaskinut häntä herättää. Haravoimaan ehtii toistekin.

Perjantaina

Maksoin laskuja, mm. niitä ennakkoveroja. Järjestelin ensi viikon Helsingin matkaa yöpymisineen. Printtasin tarvittavia papereita. Vaihdoin lakanat. Pesin pyykkiä, tai siis kone pesi. Veroja ja jänistä, siiliä, oravaa ja kissaa koskevaa viestinvaihtoa tyttären kanssa, joka tiedusteli, onko minulla ihmiskontakteja.

Hioin Ison Kirjoitushomman tekstit ja printtasin. Muutin päähenkilön nimeä. Nimet ovat tärkeitä, niiden pitää vastata omaa mielikuvaa henkilöstä.

Nuorukainen kävi kahvilla ja lainasi auton.

Imuroin ja siivosin kaksi komeroa, homma, joka olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten. Hyveellinen olo, mutta muutoin melko aikaansaamaton päivä. Ai niin. Luin 60 apurahahakemusta kahdessa satsissa. En ollutkaan aikaansaamaton.

Lauantaina

Laitoin tiliotteet ja kuitit järjestykseen. Luin lähdeteoksen loppuun. Muonitin nuorukaista ja osallistuin henkisenä valmentajana ja autokuskina hänen verho- ja baarijakkaraprojekteihinsa. Kävin saunassa. Enimmäkseen vietin vapaapäivää.

Sunnuntaina

Tyhjensin keskuspölynimurin säiliön, mikä olikin pitkällinen prosessi. Suodatinsuperlonit olivat lässähtäneet. Varasuperlonit ovat jossain, sen tiedän, mutta missä. Eivät entisessä paikassa, eivät loogisissa paikoissa eivätkä järkevissä paikoissa. Tilasin siis uusia 70 euron hintaan. (!) Varasuodattimet luultavasti löytyvät, kun uudet saapuvat. Tarvitsin myös siipimutterin, sillä ao. esine oli pudonnut pölyjen joukkoon eikä löytynyt. Talon kaikki mutterit, ruuvit, naulat, kilut ja hilut oli kaadettu sekaisin muoviämpäriin. Tihutyöhön syyllisen nuoren henkilön jätän paljastamatta, mutta minä sen ämpärin perkasin. Löysin paitsi siipimuttereita myös tavallisia muttereita, ruuveja, pultteja, prikkoja, nauloja, verhonnipsuja, huonekalujen töppöjalkoja ja jalkahuopia, heloja, Lundia-hyllystön nastoja, koukkuja, kuusioavaimia ja kaikenlaista, minkä nimeä en tiedä.

Leikkasin marjanpensaat ja kiskoin risut pinoon. Kylvin etanoiden surmaksi turkoosinvärisiä, kallishintaisia muruja. Pitkähihainen paita olisi ollut järkevä valinta. Nyt näytän siltä kuin olisin taistellut sapelihammastiikeriä vastaan.

Suunnittelin kompostorin tyhjennystä, mutta hoksasin, että se on viisainta tehdä siinä vaiheessa kun istutan tomaatit ulos. Suunnittelin myös haravointia, mutta se jäi komitea-asteelle. Ensi viikollakin ehtii.

Illalla tormistauduin ja järjestin runoushyllyt. Joulun aikaan aloitettu kirjahyllyprojekti suoritettu! Tietokirjallisuutta voisi vielä järjestellä, mutta se saa odottaa.