Väinö Linna -palkinto

Date

Eiilen 25.5. oli hieno päivä. Tampereen kaupunki jakoi palkintoja ja apurahoja taiteelle ja tieteelle. Minulle myönnettiin Väinö Linna -palkinto.

Tampere Kaupunginhallitus

Ote pöytäkirjasta 17/2022 2 (5) 02.05.2022 

Kirjailija Anneli Kanto on puolessatoista vuosikymmenessä noussut suurten suomalaisten eepikkojen eturiviin. Hänen 1600 – luvulle sijoittuva esikoisromaaninsa Piru, kreivi, noita ja näyttelijä ilmestyi vuonna 2007 ja sai tuoreeltaan kiitosta tyylistään ja huolellisesta historiallisesta ajankuvastaan. Kannon tähänastisista romaaneista Veriruusut (2008), Pyöveli (2015), Lahtarit (2017) ja Rottien pyhimys (2021) ovat kaikki mestarillisia historiallisia romaaneja. Niitä luonnehti syvä perehtyneisyys kunkin aikakauden luonteeseen, politiikkaan, kulttuuriin ja kieleen, niissä tarinoiden näkökulmat vaihtuvat ja yllättävät, ja niiden kaikkien rakenne, rikas tyyli ja kieli on kaiken kiitoksen ansaitsevaa. Lyhyesti sanottuna, ne ovat kaikki suurta elävää kirjallisuutta. Romaaneista uusin, Rottien pyhimys, on tästä huikea esimerkki: siinä Anneli Kanto herättää henkiin keskiajan lopun ja uuden ajan alun Hämeen, Hattulan kirkonkylän, sen ihmiset ja elämän ja ennen kaikkea kertomuksen kuvitelluista kirkkomaalareista, joista todellisuudessa ei tiedetä mitään, mutta joiden kädenjälki on ihailtavissa Pyhän Ristin kirkon yli kahdessasadassa maalauksessa. Tästä eteenpäin voimme vakaasti uskoa, että juuri nuo Kannon luomat kolme Ruotsista saapunutta maalaria ja hattulalainen nuori tyttö ovat taideteoksia luodessaan niin ajatelleet, eläneet ja toimineet kuin Anneli Kanto meille kertoo. Luonteenomaista Kannon romaaneille on juuri se, miten ne synnyttävät hyvin selviä kuvia lukijalle ja kuulijalle, ja siksi on erittäin ymmärrettävää, miten luontevasti Kannon teokset ovat sopineet dramatisoitaviksi teattereiden lavoille. 

Romaaneiden ohella Anneli Kanto on ollut muutenkin erittäin tuottelias kirjailija. Hänen lasten- ja nuortenkirjansa ovat samalla tavalla lukijoitaan kunnioittavia kuin hänen romaaninsakin: niissä on aina kunnon tarina ja niitä luonnehtii riemastuttavan rikas kieli. Rottien pyhimyksessä jopa kiroillaan oikeaoppisen keskiaikaisella kielellä. Lukijoista nuorimmille osoitettu, mutta kaikille muillekin sopiva ja opettavainen, Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä (2014), on Anneli Kannon kielen rikkaudesta käypä esimerkki: sen taidokkaat limerikit leikittelevät aakkosilla ja riimeillä ja kertovat eläimistä ja luonnosta. Viisi villiä Virtasta – sarjan tähänastiset toistakymmentä kirjaa, Futistyttö – sarjan teokset, lukuisat muut lastenkirjat ovat kaikki vakuuttavia näyttöjä Anneli Kannon tarinankertojan kyvyistä, mielikuvituksesta ja kielellisestä taituruudesta. 

Anneli Kanto on kirjoittanut myös toistakymmentä näytelmää, niin lapsille, nuorille kuin varttuneellekin väelle ja hänen romaaneistaan on jo nyt tehty lukuisia tärkeitä dramatisointeja. Hänen tärkeisiin teoksiinsa kuuluu myös Pala palalta pois, omakohtainen puhutteleva teos Alzheimerin taudista. Mittava määrä novelleja, novellikokoelmia, lukuisia televisiosarjoja, käsikirjoituksia – niistä osa tiimin jäsenenä, mikä puolestaan kuvastaa yhtä arvokasta piirrettä Kannon karaktäärissä: hyvää yhteistyöhenkeä ja – kykyä. Sitä samaa mikä ilmenee myös hänen puolustaessaan nuoria kirjailijoita ja kirjailijan ammattia. 

Tässä yhteydessä on paikallaan todeta, että Anneli Kanto sai työlleen vankan pohjan Tampereen yliopistosta, josta valmistui v. 1976 yhteiskuntatieteiden maisteriksi, pääaineenaan lehdistö- ja tiedotusoppi, opiskeli sen jälkeen draamakirjoittamista Teatterikorkeakoulun opetusohjelmassa, työskenteli toimittajana eri lehdissä ja freelancerina parikymmentä vuotta, ja on sen jälkeen viimeisen neljännesvuosisadan ollut vapaa kirjailija ja käsikirjoittaja – suureksi iloksi ja hyödyksi kaikille kirjallisuuden ystäville ja kunniaksi Tampereen mahtavalle kirjalliselle perinteelle. 

Väinö Linnan rahaston palkinto on myönnetty seuraaville kirjailijoille: 

1967 Eeva- Liisa Manner 20 000 markkaa 
1979 Hannu Salama 30 000 markkaa 
1984 Martti Joenpolku 40 000 markkaa 
1986 Väinö Kirstinä 50 000 markkaa 

Tampere 

50 000 markkaa 

1990 Eila Pennanen 

1995 Asko Martinheimo 30 000 markkaa 
1999 Kalle Päätalo 30 000 markkaa 
2003 Kari Aronpuro 10 000 euroa 
2005 Jaakko Syrjä 10 000 euroa 
2011 Kirsi Kunnas 10 000 euroa 
2016 Risto Ahti 10 000 euroa 

Jätä kommentti

Lisää
artikkeleita