Tein päättyvälle vuodelle 2020 uudenvuoden lupauksen seurata huusholliin saapuvien ja sieltä lähtevien tavaroiden määrää. Asetin tavoitteeksi, että täältä pitää lähteä tuplasti niin paljon kestokulutustavaraa kuin sitä saapuu.
Annan itselleni pisteitä siitä, että todellakin pidin kamreerin tapaan kirjaa tavaraliikenteestä. Kirjasin kaiken lukuun ottamatta kirjoja, joita kirjallisuustoimikunnan jäsenenä sain aivan hirvittävät määrät. Otin mukaan vain itse ostamani kirjat.
Ihan en tavoitetta saavuttanut. Tavaramäärä lisääntyi 57 kappaleella ja väheni 83:lla. Voin antaa itselleni tunnustusta, että shoppailija en ole eikä ostetun tavaran määrä ole suuri. Sen sijaan luvut kertovat, että edelleen hilloan tavaraa ja minun on vaikea heittää mitään menemään, ”koska se on vielä ihan hyvä”, siitä huolimatta, että en ole ao. kapinetta vuosikausiin tarvinnut tai kyseistä vaatetta päälleni pukenut.
Vaatetta tuli ostetuksi silti yllättävän paljon, 21 kappaletta, eniten sukkia ja alushousuja, yhteensä 11. Lisäksi ostin hovihankkijani Nanson alennusmyynnistä kahdet pitkät housut ja neljä t-paitaa. Kesähousuja hommasin kahdet. Toiset ompeli Hilkka pellavakankaasta, toiset hölmöyttäni tilasin verkkokaupasta (korona-aika keväällä!). Japanilaiset pöksyt näyttivät kuvassa hyviltä, mutta reaalielämässä oivalsin, että japanilaiset ovat aika tavalla lyhyempiä kuin suomalaiset, joten nilkkapituiset housut olivatkin polvihousut. Käyttökelpoiset silti.
Korona-ajan tylsyydessä tilasin maaliskuussa verkkokaupasta myös sandaalit ja kesäkengät. Sain ne kesän loputtua, elokuun puolivälissä. Toiset olivat tilatun 41 koon sijaan kokoa 37 ja lisäksi kammottavaa muovia, toiset niin hankalasti jalkaan sujutettavia, etten ole niitä käyttänyt vieläkään. Kengät olisi voinut palauttaa 9 euron hintaan. Tähän kokeiluun loppui verkko-ostosten teko.
Kotiin tuli Jyskin alennusmyynnistä 2 tyynyä ja kevytpeitto. Finlaysonin tarjouksesta ostin 2 Jeesus-merkkistä pellavaista tyynynliinaa, joilla on 50 vuoden takuu. Täytyy muistaa kertoa tämä perikunnalle.
Ostin 8 kirjaa, suurin osa lähdeteoksia tai muuten kirjailijan ammattiin liittyviä.
Kesällä hankin parvekukkia 10 kpl ja lisäksi kukkamultaa.
Suurin ostos olivat kaksi rottinkista lepotuolia, jotka ostin mökille, sillä sieltä hajosi verannan penkkinä käytetty puinen, isän nikkaroima, sivustavedettävä penkkisänky, joka oli vasta kuutisenkymmentä vuotta vanha.
Poistetuista noin puolet, 39 kappaletta, oli vaatetavaraa, sukkia, housuja, yöpaitoja ja t-paitoja. Hävitin myös paljon astioita, 14 kappaletta.
Omituisimpia pois annettuja tai muuten hävitettyjä tavaroita olivat sukset ja pulkka, kasa tiiliä, postilaatikko, kaksi käyttämätöntä etanapannua ja sampanjalasia (käytetyt, ostettu ystävän muuttomynnistä), laatikollinen joulukoristeita, juomavesisäiliö, jonka hiiret olivat nakertaneet käyttökelvottomaksi sekä kaksi stressilelua, jossa metalliset pallot iskevät toisiaan vasten, paitsi etteivät iskeneet enää, koska kissa oli vähentänyt stressiään sotkemalla lelujen siimat. Mutta olinpa niitäkin säilyttänyt useamman vuoden siinä toivossa, että siimat ihmeen kaupalla oikenisivat ja pallot taas hypnoottisesti naksuisivat.
