Tavallisesta tulee tappaja

Tavallisesta tulee tappaja

Olen kirjoittanut kaksi romaania sisällissodasta ja miettinyt, mikä tekee tavallisesta, täysijärkisestä ihmisestä tappajan, joka kykenee teloittamaan viattomia siviilejä, jopa lapsia tai katsomaan vierestä, miten kanssaihmiset kuolevat nälkään.

Aihetta on toki pohdittu maailman sivu paljon viisaammin aivoin, Theodor Adornosta, Hannah Arendtista ja Erich Frommista lähtien. En kuvittele keksineeni mitään uutta saati oivaltavaa, mutta kirjaan havaitsemiani ja lukemiani seikkoja. Ne toimivat useimmiten yhdessä. Yksi  vaikuttava tekijä ei riitä, mutta kolme tai neljä yhdessä mahdollistaa julmuudet. Pahuus on ihmisessä hyvin ohuen kuoren alla. Jätän sotien taistelutapahtumat sivuun ja keskityn sotien tai muiden poikkeustilanteiden väkivallantekoihin, jotka kohdistuvat siviileihin, vankeihin tai antautuneisiin vihollisiin.

  1. Totteleminen.On helpompi tappaa tai kiduttaa, kun käskyn siihen antaa päällikkö, johtaja, arvostettu henkilö – joka tapauksessa, kun aloitteen tekee joku muu eikä päätöstä tarvitse tehdä itse. Stanley Milgramin sähköiskutesti tai Philip Lombardon vankilakoe ovat klassisia esimerkkejä siitä, miten helposti ihminen tottelee ja rupeaa julmuriksi.
  2. Ryhmän paine. On helpompi sanoa kyllä kuin ei. Oman porukan petturiksi ryhtyminen vaatii suurta rohkeutta. Yhdessä toimivassa, kiinteässä ryhmässä myös syntyy kirjoittamattomia lakeja, joita ryhmä noudattaa, vaikka ne olisivatkin väkivaltaisia, rikollisia tai jopa järjettömiä.
  3. Kunniallisuus. Omituista, mutta usein teloittaminen tai tuhoaminen nähdään vaikeana tehtävänä, josta suoriutumista vaatii kunnia. Näin tapahtui natsien Sonderkommandoissa, jotka teloittivat kokonaisia juutalaiskyliä. Rudolf Hössin, Auschwitzin komentajan, omaelämänkerta on tästä hiuksia nostattava malliesimerkki. Höss näkee itsensä uhrina, joka on asetettu ylivoimaisen vaikean tehtävän eteen, mutta joka uhraa kaikki voimansa ja sankarina selviytyy. Suorastaan innostuneesti, kuin juuri avatun tehtaan johtaja, hän kuvailee, miten sai hankituksi uudenaikaiset krematoriot, jotka ratkaisivat poltto-ongelman. Niiden kapasiteetti oli jopa 2.000 ruumista vuorokaudessa ja niihin kuuluivat sekä riisuutumis- että kaasutustilat  ja jopa hissit, joilla ruumiit nostettiin, Höss kehuu ja saman tien säälii itseään, koska joutuu katsomaan hiusten leikkaamista, hampaiden kiskomista, kaasuttamisia, ruumiiden raahaamista – tuntikausia, päivin ja öin!
  4. Nuoruus. Julmuuksia tekemään värvätään usein hyvin nuoret pojat, 17-18 –vuotiaat, joilla ei ole elämänkokemusta eikä suhteellisuudentajua. Asevelvollisuusikä ei ole turhan päiten 18 vuotta. Ihmisen aivot kehittyvät ainakin 25-vuotiaaksi asti, eikä kyky empatiaan suinkaan kehity ensimmäisenä vaan loppuvaiheessa. Teini-ikäisten empatiakyky on heikko. Sisällisodassa Hämeen Lentävässä Ratsuosastossa, hävinneitä punaisia Tampereella jahdanneessa joukossa, oli Reaalilyseon lukiolaispoikia. Lahden Hennalassa pestattiin koulupoikia teloittajiksi ja heille maksettiin markka punikin päältä. Nuoria ovat myös Isisin soturit, niin kuin olivat nuoria myös Kambodzhan Punaiset Khmerit tai Kulttuurivallankumousta Kiinassa tekevät opiskelijat. Lapsisotilaat ovat erityisen helposti aivopestävissä.
  5. Vastustajan epäinhimillistäminen. Tämä taktiikka toimii ja on toiminut kaikissa sodissa. Vastapuolesta tehdään vihollinen, jolla ei ole inhimillisiä ominaisuuksia. Amerikkalaisille vietnamilaiset olivat kavalia vinosilmiä, natsit kuvasivat juutalaiset vaarallisina ali-ihmisinä, mutta niin myös suomalainen valkoinen puoli kuvasi epäihmisinä punaiset, etenkin aseelliset naiset. Punakaartin naissotilaat olivat katulutkia, aistisairaita raivottaria, raateluvimman valtaan joutuneita, verenhimoisia narttuja, jotka nauttivat vastustajansa silpomisesta ja kuohimisesta.
  6. Ylevä aate. Oikea aate oikeuttaa vastapuolen tuhoamisen. Sisällissodassa kummallakin osapuolella oli jalo aate. Demokratian ja vapauden puolesta on tapettu siviilejä ympäri maailmaa. Uskonnon ja Jumalan puolesta tapetaan, raiskataan, kidutetaan ja silvotaan tänä päivänäkin. Työläisten valtion ja sosialismin nimissä Stalinin diktatuuri tapatti tunnetusti miljoonia viattomia. Kiinan kulttuurivallankumouksessa propagandan syöttämä ajatus oli tuhota entinen, porvarillinen kulttuuri ja luoda tilalle jotain uutta ja vallankumouksellista. Aate on myös hyvä savuverho silloin kun itse asiassa käydään raakaa valtataistelua. Stalinismi on tästä malliesimerkki.
  7. Viha, kärsitty vääryys. Katkeruus on hyvää polttoainetta väkivallalle. Ihminen, joka on joutunut kärsimään vääryyttä tai jota on kohdeltu kaltoin, kostaa mielellään kokemuksensa jollekulle, jolla on niihin täysin syytön. Tässä voidaan muistaa vaikkapa puna-armeijan etenkin Berliinissä tekemät saksalaisten naisten raiskaukset. Naisille kostettiin koettu sota ja natsimiehityksen kauhut.
  8. Toinen maailma. Niin kuin Liisa putosi kaninkolon kautta Ihmemaahan, sota- tai katastrofitilanteessa pudotaan maailmaan, jossa arvot ovat ylösalaisin. Siinä maailmassa on oikein ja hyvä tappaa ja kiduttaa ihmisiä, polttaa heidän kotinsa ja viedä heidän ruokansa.
  9. Vastuuttomuus. Väkivallanteoilla ei ole seurauksia eikä niistä joudu vastuuseen. Avuttomien vankien kiusaamisesta ja tappamisesta ei seuraa mitään. Kun ihminen tämän oivaltaa ja kokee, väkivalta muuttuu helpoksi ja julmaksi.
  10. Raaistuminen. Kun väkivalta jatkuu, siitä tulee banaalin arkista. Kuitenkaan raaistuminen ei ole väkivaltaisuuden syy vaan seuraus, kuten Christopher Browning osoittaa Natsi-Saksan Sonderkommandoja käsittelevässä teoksessaan Aivan tavallisia rivimiehiä. Kun rajan yli on astuttu, väkivallasta tulee yhä helpompaa. Turtuminen selittää sisällisodan vankileirien julmuuden, sen että valkoinen voittajapuoli kykeni katselemaan tuhansien ihmisten nääntymistä nälkään.
  11. Koukuttuminen. Ihminen myös addiktoituu väkivaltaan. Tappaminen saa aikaan adrenaalimyrskyn, se vaikuttaa kuin huume. Tappamiseen tottuneen sotilaan on vaikea lopettaa tappamista.
  12. Huumeet. Kautta aikojen sotilaat ovat sekoittaneet päänsä myös oikeilla huumeilla, milloin viinalla, milloin amfetamiinilla tai vielä vahvemmilla aineilla. Sisällissodassa kumpikin osapuoli joi alkoholia rankasti, ja tolkuton humalatila oli yksi mahdollistaja Viipurin venäläisten siviilien teloittamiselle vappuna 1918. Amerikkalaiset sotivat Vietnamissa huumeiden voimalla ja huumeissa ovat usein myös Isisin nuoret uskonsoturit.
  13. Syndrome evil, pahan syndrooma. Itzhak Fried on esittänyt teorian, jonka mukaan ihmisessä tapahtuu kognitiivinen murtuma. Usein ajattelemme, että tappamisessa pääsee irralleen ihmisen eläimellinen luonto, mutta Friedin mukaan tapahtuu päinvastoin. Ihmisen järki ottaa ylivallan aivojen evolutionäärisesti vanhemmista kerroksista, joissa on empatia ja samaistumisen kyky. Ihmisellä on luontaisesti vastenmielisyys tappaa toinen ihminen, mutta pahan syndrooma ohittaa tämän. Ylivallan saanut järki vakuuttaa, että on järkevää tuhota tuo toinen.

 

 

 

4 kommenttia artikkeliin ”Tavallisesta tulee tappaja”

  1. Olisiko syyt samoja myös punaisten tekemille murhille ja joukkomurhille? Tai Leninin, Stalinin, Mao Tse Tungin, Pol Potin jne leireille ja murhaamiselle. Esimerkit Annelin tekstissä kun ovat yksinomaan ns oikeiston tekemisistä – niitä mitenkään puolustelematta. Pidän Annelin kirjoista koskivat ne sitten sisällissotaa tai jotakin muuta enkä tiedä hänen sympatioistaan sisällissodan osapuoliin. Eikä se minulle kuulukkaan.

    • Syyt ovat samoja, luulen. Esimerkiksi Kiinan kulttuurivallankumouksessahan väkivallantekoihin yllytettiin hyvin nuoret ihmiset, samoin Punaiset Khmerit olivat nuoria. Täytyykin tasapuolistaa tuota juttua esimerkkien suhteen. Stalinin aikana lapsia yllytettiin ilmiantamaan vanhempiaan – koska aate oli niin hyvä ja vanhemmat saattoivat olla sen vihollisia.

  2. Hei.
    Kuuntelin joskus Torniojokilaaksossa Ruitsin radiosta vanhaa, viisasta, juutalaista naista. Samansuuntaisia asioita nosti esiin. Erityisesti jäi mieleen lisäksi hänen toteamuksensa, että epävakaina aikoina ihmiset toivovat jonkun löytävän yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaiisiin kysymyksiin. Samoin hän totesi, että lopultakin hyvän ja pahan raja kunkin yksilön kohdalla on häilyvä.

    • Tuo on tämänkin ajan toive. Että löydettäisiin monimutkaisiin asioihin yksinkertainen ratkaisu. Minua häiritsevät pahasti nämä “anna kaksikymppiä niin pelastuu Arktinen jääkuori/Jemenin lapset/Suuri koralliriutta/mielipidevangit jne”. Vähäisellä rahalla hyvä omatunto ja asiat jatkuvat entisellään.

Jätä kommentti