Onko Pentinkulmalla homoja?

Suokaa anteeksi klikkiotsikko, joka on bloginpitäjän itsekästä huomiohakuisuutta.

Muutama päivä sitten ilmestyi esseeantologia Väinö Linna – tunnettu ja tuntematon. Kirjan toimituskunta on arvovaltainen: kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi ja Suomen historian professori Pertti Haapala sekä kirjallisuudentutkijat Maria Laakso ja Toni Lahtinen.

Kustantaja WSOY kuvailee kirjaa näin:

“Esseissä tarkastellaan esimerkiksi PäämäärääMustaa rakkauttaTuntematonta sotilasta ja Pohjantähti-trilogiaa, teosten filmatisointeja, teatterisovituksia ja käännöksiä. Näkökulma vaihtelee kirjallisuuden, elokuvan ja teatterin tutkimuksesta yhteiskunta- ja oikeustieteisiin. Myös muutamat nykykirjailijat tutkivat suhdettaan Linnaan.
Kirjoittajat: Antti Alanen, Risto Alapuro, Antti Arnkil, Andrew Chesterman, Laura Gustafsson, Pertti Haapala, Sakari Heikkinen, Saija Isomaa, Anneli Kanto, Pauli Kettunen, Ville Kivimäki, Timo Koivusalo, Kaisa Kurikka, Maria Laakso, Toni Lahtinen, Rosa Liksom, Stefan Moster, Jyrki Nummi, Jussi Ojajärvi, Panu Rajala, Kimmo Rentola, Jukka Sihvonen, Pauli Ståhlberg, Petri Tamminen ja Yrjö Varpio.”

Tutkijoiden lisäksi teokseen ovat siis kirjoittaneet kirjailijat Laura Gustafsson, Panu Rajala, Petri Tamminen, Rosa Liksom ja minä.

Osuuteni kirjoitin seksistä Pentinkulmalla. Laskin kaikki seksuaalisuuteen vihjaavat kohdat trilogiasta ja niitä löytyi 78. Vain 78 tuhatsivuisessa kirjasarjassa, vaikka laskin mukaan roisit puheet ja vitsitkin.

Mietin, onko Pentinkulmalla havaittavissa sateenkaaren värejä, kun trilogia sijoittuu vuosisadan alun maalaiskylään ja se on kirjoitettu seksuaalinäkemyksiltään vanhoillisella 50-luvulla, mitä seksuaalissävytteisten kohtien vähyyskin todistaa. Linna on tarkka havainnoija ja mielestäni hän kuvailee henkilöitään antaen lukijalle riittävästi tulkintavihjeitä, jotka voi tietenkin tulkita useammallakin tavalla.

Antologiasta jätettiin pois kirjoitukseni osuus sukupuolivähemmistöistä, koska väitteeni olivat kuulemma varsin hataralla pohjalla. Blogissani voin kuitenkin väittää kaikenlaista ja väitänkin. Seuraavassa on kirjasta pois jätetty osuus:

“Tilastollisen todennäköisyyden mukaan pitäisi Pentinkulmalla olla muutama sukupuolivähemmistöjen edustaja mutta selkeästi homoseksuaalisia hahmoja romaaneissa ei ole. Tätä selittää tietenkin tapahtuma-aika sekä kirjan kirjoittamisaika, 50-luku. Heteroseksuaalisuudesta poikkeavalle seksuaali-identiteetille ei ollut vuosisadan alun maalaiskylässä sanoja eikä malleja, joten sellaisen tunnistamiseen itsessä tai toisissa ei ymmärrys riittänyt. Linna ei määrittele henkilöitään seksuaalisen suuntautumisen mukaan, mutta hänen tarkat havaintonsa ihmisistä antavat nykypäivän lukijalle tulkintamahdollisuuden.

Koskelan veljeksistä Aleksi on siisti, vaatetukseensa huomiota kiinnittävä, nuuka, ulkopuolisen ja yksinäisen oloinen nuori mies, joka ei syty Leppäsen Aunen vikittelyistä eikä osallistu kylän nuorten kokoontumisiin. Viestejä seksuaalisesta suuntautumisesta? Leppäsen epäkäytännöllinen runoilijapoika Valentin saattaisi olla aseksuaali. Entä onko Silanderin Sanni lesbo, kun avioelämä ei näytä häntä kiinnostavan?

Pappilan Ilmari vaikuttaa biseksuaalilta, joka ei päästä tietoisuuteensa miehiin kohdistuvaa kiinnostustaan. Hän käyttää naisia seksuaalisesti hyväkseen, mutta ei rakastu tai kiinny. Hän avioituu myöhään, ehkä siksi, että niin on tapana ja naimattomuus alkaisi herättää kiusallista huomiota. Ilmari viihtyy hyvin armeijan miehisessä ympäristössä.”

 

 

 

4 kommenttia artikkeliin ”Onko Pentinkulmalla homoja?”

  1. kiitokset huomiosta. enpä moista ainakaan itse ole havainnut. sen sijaan huomasin, että Linnaa suojellaan kuin AlvarAaltoa, Tovea, Sibeliusta, Koivistoa, palvoen. oman ivaelmani Linnan palvonnasta voi lukea:
    https://www.verkkouutiset.fi/343698-2/
    kai meillä vastarannan kiiskeillä on oikeus levottomuutta herättäviin ajatuksiin.

    Vastaa
    • Artikkelisi olinkin lukenut jo aiemmin. Kansakunnan kaapin päällä ei ole mukavat oltavat, tosin vainajia ei enää häirinne. Karo Hämäläisen Kansalliskirjailija -romaanissa tämä asianhaara valottui kiinnostavasti. Kiiskisin terveisin! ja mukavaa syksyä

      Vastaa

Jätä kommentti