Täysin kavereita ja Pirkanmaata suosien esittelen neljä tänä keväänä ilmestynyttä kirjaa. Ne ovat hyviä kirjoja, joten voin kehua hyvällä omallatunnolla.
Johanna Hulkko: Onnenpäiviä, Atena 2023
Romaani sijoittuu Ouluun, ja heti tulee mieleen, että Hulkossa on oululaisen klassikon Teuvo Pakkalan seuraaja lapsikuvaajana.
Romaani kertoo ensiluokkalaisten kesken tapahtuvasta julmasta kiusaamisesta, jossa on lopulta henkikin vaarassa. Aikuisilla on omat ongelmansa eivätkä he huomaa, mitä aivan vieressä tapahtuu. Kun lopulta äiti puuttuu asiaan, koulun rehtori ja psykologi tarjoavat kivapuhetta vastuunoton sijaan. ”Lapset opettelevat astumaan aikuisten maailmaan. Ihmisen pitää oppia myös pitämään puolensa”, rehtori jeesustelee ja psykologi sanoo, että lapsen on mietittävä, mistä hänen piirteistään toiset eivät pidä. Kiusattu ymmärtää, että vika on hänessä ja hänen pitäisi muuttua. Fiksuna tyttönä hän oivaltaa myös, millaisia vastauksia aikuiset haluavat.
Kirja sukeltaa herkästi lapsen ajatus- ja kokemusmaailmaan. Miltä pinnat tuntuvat, miltä herkut maistuivat, miltä uimahalli haisee, millainen on pakkaspäivä, miksi kiusattu lapsi yhä uudelleen hakeutuu kiusaajien seuraan.
Tämä on pieni, painava kirja.
Terhi Rannela: Niin kuin muutkin herrat, Karisto 2023
Rannelan neljäs historiallinen romaani kertoo Agnes Sjöbergistä, kauhajokelaistytöstä, josta tuli Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri, vieläpä tohtori.
Agnesilla oli elämässään käsittämättömiä esteitä ja huonoa tuuria, mutta hän meni sisukkaasti läpi vaikka harmaan kiven. Oli ennenkuulumatonta, että nainen halusi opiskella eläinlääkäriksi, ja naisopiskelija yritettiin väkivalloin heittää ulos Dresdenin opintosalista. Mentori varasti mentoroitavansa tärkeän tieteellisen tutkimuksen, Agnes sairastui parikin kertaa hengenvaarallisesti, suomalaiset kollegat syrjivät, avioliitto meni syteen ja saveen. Silti Agnes opiskeli, valmistui ja harjoitti rakastamaansa ammattia. Avioeronkin hän otti aikana, jolloin sellainen oli vielä epätavallista. Agnesin sitkeys luo tarinaan valoa.
Rannelan kirjasta huokuu perinpohjainen taustatyö, joka kuitenkin pysyy taustalla ja antaa tilan pääasialle. Kirjan rakenneratkaisu on kekseliäs ja eloisa: Agnesista kertovat hänen elämäänsä sivunneet ihmiset, opiskelutoverit, sisar ja kollega mutta myös eläimet kuten Moritz-koira.
Kristiina Harjula: Sammonkatu, Reuna 2023
Kristiina Harjula on kolmannen polven pispalalainen ja sinne hänen aiemmatkin romaaninsa sijoittuvat, Pispalan kiviä ja Samettikukkia Harjutiellä.
Sammonkatu on toisenlainen rakkausromaani. Rakkausromaanin muoto on yleensä se, että rakastunut pari taistelee vaikeuksia vastaan kunnes saa toisensa ja elää onnellisena elämänsä loppuun asti. Sammonkadussa aloitetaan lopusta: pariskunta on elänyt elämänsä lähelle loppua, onnellisena ja vähemmän onnellisena, ja nyt muistisairas aviomies kuolee. Siitä tarina lähtee kelautumaan taaksepäin, kunnes päädytään tanssilavalle, jossa nuoret kohtaavat ensimmäisen kerran.
Harjula on sanonut, että romaani vaati tällaisen aikarakenteen, sitä ei voinut kirjoittaa toisin ja että hän on halunnut näyttää, miten muistisairaalla on ollut elämä. Hän on tehnyt monenlaista eikä ole aina ollut hoivattava, jollaisena muistisairaat usein nähdään.
Romaanissa on myös realismin ylittäviä, mutta luontevia kohtaamisia. Nainen puhuu kissalle, jolla on omat ajatuksensa ja kuolleet käyvät eläviä tapaamassa.
Sammonkadussa on jotain sanomattoman hellää ja ymmärtävää. Harjulalla on kyky kuvata tamperelainen tapa olla maailmassa ja ilmaista kokemaansa.
Reetta Huttunen: Katsastusasema, Enostone 2023
Reetta Huttunen on TAYS:n infektiolääkäri, joka on aiemmin kirjoittanut runokokoelman Valkoisessa takissa olen lähinnä mies. Hän voitti joku vuosi sitten Pirkanmaan kirjoituskilpailun novellisarjan, ja Katsastusasema koostuukin novelleista.
Huttusen novellit ovat älykkäitä, vähän vinoja ja erinomaisen hyvin kirjoitettuja eivätkä ne selittele. Ne alkavat usein realismin näköisinä, mutta luistavat kohti absurdia. Arki karkaa ihmisten käsistä eikä pysy hallinnassa.
Novellien nimistä löytyy Raatelija, Rakastaja, Keräiljä, Katsastaja, Holhooja, Väittelijä, siis ihmisiä toimintatarkoituksensa mukaan määriteltyinä. Äiti auttaa velttouteen valahtanutta aikuispoikaansa muuttamaan. Päiväkodin täti yrittää hillitä vastenmielisyytensä lasta kohtaan. Lapsi on äitinsä kanssa hammaslääkärissä. Mäyräkoira karkaa metsästysviettinsä perään. Kostean illan jatkot päättyvät väkivaltaan. Mies rakastaa kirjojen luetteloimista. Kokoelman päättävässä kylmäävässä novellissa pandemia on sulkenut ihmiset koteihinsa ja heitä on kielletty liikkumasta.
Enostone on pienkustantamo, joka julkaisee vähälevikkistä, taiteellisesti tasokasta kirjallisuutta. Kunnioituksen ansaitsevaa kulttuurityötä.
