Harrastajateattereiden kantaesityspalkinto

Date

Oli innostava ja jännittävä tehtävä lukea 26 uutta näytelmätekstiä, joiden kantaesitys oli ollut Työväen Näyttämöiden Liiton tai Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterissa vuonna 2023. Lukiessani saatoin mielikuvitella, millaisia näyttämöesityksiä niistä oli tehty, mihin tyyliin ja tempoon näytelty, millainen oli mahtanut olla lavastus ja miten musiikki oli nivottu mukaan, millaisia näyttelijöitä oli ollut ja miten yleisö oli mahtanut esityksen ottaa vastaan.

Jotkut teksteistä näyttäytyivätkin teoksina, jotka saavat hehkunsa ja toteutuvat vasta näyttelijöiden puhumina ja näytteleminä. Muutamat taas olivat runsaita tekstiltään ja luottivat puheeseen liikaakin.

Genrejä oli paljon. Oli lastennäytelmiä, historiallisia näytelmiä, komedioita, musikaaleja, kesäteatteria, dokumenttinäytelmiä ja jopa pari farssia.

Lapsille ja nuorille kirjoitetut näytelmät olivat useimmiten perinteisiä. Identiteetin etsintä, syrjiminen, kiusaaminen tai ystävyys olivat niiden aiheina.

Itse tekeminen, luominen, on kunnioitettavaa taiteellisen työn ydintä. Siksi annan suuren arvon kaikille 26 tekstille, jotka kaiken lisäksi ovat saaneet ensi-iltansa vuonna 2023 eri harrastajateattereissa. On kirjoitettu ja näytelty omin voimin, saatu esitys valmiiksi. Se on suuri ponnistus.

Kuten usein kilpailuissa tapahtuu, parhaimmiston valinta ei ollut vaikeaa. Siihen siilautui 7 tekstiä. Näistä parhaimpien etsiminen olikin hankala tehtävä.

Kantaesityspalkinto annetaan tekstille, ei esitykselle. Tämä perusasia mielessäni karsin esiin parhaimmiston parhaat, mutta en malta olla kertomatta, mitkä kolme kilpailivat mielessäni ensi sijasta voittajan lisäksi. Valinta on henkilökohtainen mieltymyskysymys. Parhaista mikä tahansa olisi ansainnut kantaesityspalkiinnon, joka kuitenkin voidaan myöntää vain yhdelle tekstille. Nämä kolme sijoittuivat kärkeen voittajan lisäksi:

Ostereita yhdelle, kasarifarssi, kirjoittaja Antti Hopia. Arvostan tätä tekstiä, koska farssin kirjoittaminen on hyvin vaikeaa. Ostereita yhdelle on klassisia keinoja käyttävä, nopeatahtinen farssi, joka kuitenkin pysyy hyvän maun rajoissa ja tuottaa myös yllättäviä käänteitä.

Lauluja rakkauden kaupungista, musiikkiteatteriesitys homohommasta Helsingissä. Tekstimateriaali on syntynyt käsikirjoitustyöpajoissa ja sen on dramatisoinut Janne Puustinen. Teksistä puskee läpi omakohtaisuus ja koetunlähtöisyys, ja ne tekevät tekstistä koskettavan. Tunnekirjo on lavea, se ulottuu ahdistuksesta iloon. Musiikkijaksot antavat esitykselle säihkettä. Sydämeenkäypä, hellä teksti puhuu nuorten ihmisten elämästä ja sopii myös nuortennäytelmäksi.

Post, kirjoittaja Petra Luukkainen. Teksti käsittelee ihmisen ja luonnon suhdetta ilmavasti ja mielikuvituksellisesti. Puut, ilma, puro, räme ja suopursu muistavat ja puhuvat. Teksti on hätkähdyttävä ja vahvasti uudenlaista ilmaisua luova. Useimmitenhan luonto on kohde, josta puhutaan, jota suojellaan tai kohdellaan huonosti, mutta tässä tekstissä luonto itse on roolihenkilö, toimija, vieläpä ihmistä voimakaampi.

Voittajaksi valitsin lopulta dokumenttieatteria edustavan Työnlausujat, jonka tekijä on Emmi Ihalainen ja työryhmä Helvi Ermala, Anna Maj Hartikainen, Martin Henkelmann, Annika Holm, Adaliina Häyhä, Jesper Jumisko, Kaisa Karlström, Markus Laine, Laura Lalli, Hanna Lindqvist ja Heidi Ripatti. Tämä yhteiskunnallinen teksti on polttavan tärkeä. Se käsittelee työtä ja toimeentuloa monesta näkökulmasta rinnastaen historian nykypäivään. Kun se jännittävällä tavalla yhdistelee vanhaa ja uutta, syntyy uudenlainen esitys. Myös muodoltaan esitys yhdistää vanhan ja uuden. Esitysmuotona on sata vuotta sitten suosittu lausuntakuoro, johon Työnlausujat-nimikin viittaa. Muoto kuitenkin päivitetään nykyaikaan.

Työ aiheena osuu terävästi omaan nykyhetkeemme, jolloin työn muodot ja ehdot sekä jopa työn käsite ovat murroksessa, työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä halutaan murtaa.

Työryhmä on kerännyt aineistonsa laajalta alueelta ja huolellisesti. Vaikka teksti on osaksi löydettyä aineistoa, sen yhteenpunomisessa on riittävästi uutta luovaa ja itsenäistä taiteellista työskentelyä.

Valitsin Työnlausujat, sillä se puhutteli minua monta kautta. Ilahduin paneutumisesta, jota työryhmä osoitti aineiston keräämisessä. Ilahduin luovuudesta, jolla aineisto oli sommiteltu yhteen. Ilahduin tosissaan olemisesta, kannan ottamisesta ja siitä, että tekstin oli valmistanut ylioppilasteatteri. Teksti osoittaa teatterin merkityksellisyyttä ja muutosvoimaa. Teatteri voi vaikuttaa. Ylioppilasteatterit ovat useasti valmistaneet omaa aikaansa ravisuttavia ja herätteleviä, yhteiskunnallisesti kantaaottavia esityksiä. Turun ylioppilasteatteri ja Työnlausujat asettuu kunniakkaasti tähän jatkumoon.

Anneli Kanto

näytelmäkirjailija, kirjailija

Jätä kommentti

Lisää
artikkeleita