Asioita ulkomailla

Vietin maaliskuun Japanissa, enimmäkseen Tokiossa mutta myös Kiotossa. Matkan ja Sei Shonagonin innoittamana kirjoitin listoja.

900-luvulla Heiankyrossa eli nykyisessä Kiotossa elänyt Sei Shonagon oli hovinainen, joilla ei ollut juuri muuta tekemistä kuin kaunistautua, odotella ja kirjoittaa waka-runoja. Siitä johtunee Sein hämmästyttävä tarkkanäköisyys. Hänen Tyynynaluskirjansa luettelot ovat kummallisen tunnistettavia, vaikka kirjoittajan huomioista on kulunut tuhat vuotta.

Hovissa hampaat miellettiin rumiksi ja mustattiin, kasvojen näyttäminen oli äärimmäisen intiimiä eikä hovinainen voinut vilauttaa itsestään muuta kuin 12-kerroksisen kimononsa hihan aistikkaan väriyhdistelmän. Sen sijaan seksisuhteet yön pimeydessä olivat mutkattomia, kunhan rakastaja muisti aamulla kirjoittaa waka-runon. Toisaalta elämässä oli meidän aikaamme muistuttavia piirteitä, kuten Mia Kankimäki huomauttaa: waka-runot olivat eräänlaisia päivityksiä, ulkoasu oli tärkeä, ihmissuhteissa piehtaroitiin ja nokkeluutta arvostettiin.

Sein Tyynynaluskirja on ilmestymässä suomeksi, Miika Pölkin käännöksenä. Seistä kirjoittaa myös Mia Kankimäki kirjassaan Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin ja Pertti Seppälän toimittamassa Itämaisen elämänviisauden kirjassa tapasin Sein ensimmäisen kerran melkein 25 vuotta sitten ja ihastuin heti.

Shonagon kirjoittaa tuhat vuotta sitten näin:

Asioita, jotka panevat sydämen pamppailemaan:

Varpusenpoikaset.

Kulkea pikkulasten leikkipaikan ohi.

Kun ylhäinen herra pysäyttää vaununsa ja lähettää palvelijansa kysymään jotakin.

Vastenmieliseltä näyttäviä asioita:

Koruompeleen nurja puoli.

Kissan korvan sisäpuoli.

Vielä karvattomat hiirenpennut, jotka tupsahtavat laumana pesästä.

Vaaleanpunaiset saviruukut.

(Itämaisen elämänviisauden kirja)

Kiusallisia asioita:

Mies joka lausuu omia runojaan (ei erityisen hyviä) ja kertoo, miten niitä on ylistetty. Todella noloa.

Mies, jota rakastaa, tulee humalaan ja alkaa toistaa itseään.

Inhottavia asioita:

Pitäisi jo kiireessä lähteä, mutta vieras vain jatkaa jutusteluaan.

Tulokkaat, jotka ovat tietävinään kaiken.

En voi sietää ihmisiä, jotka eivät sulje liukuovea jäljessään.

(Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin)

 

Kantogon kirjoittaa tuhat vuotta myöhemmin matkustamisen innoittamia listoja:

Asioita jotka saavat tuntemaan tyytyväisyyttä itseensä:

Kun saa ikioman bussi-metro-junakortin ja osaa ladata siihen rahaa.

Kun osaa käyttää paikallista bussia ja tunnistaa sen reitin.

Kun juna-asemalla liikkuu ihmismassan mukana ja tietää, mihin on menossa.

Kun käy kaupassa kolmatta kertaa ja tietää, missä välikössä mikin tavara on.

Kun pienen vihanneskaupan vanha mies tunnistaa sinut ja tervehtii kuin tuttua.

Kun summittaisen nappien painelun jälkeen pesukone hurahtaa käyntiin.

Kiusallisia asioita:

Kun joku esittelemättä itseään ja kertomatta itsestään sanallakaan alkaa pommittaa loputtomilla merkityksettömillä kysymyksillä kuten mistä olet, mikä nimesi on, oletko ensimmäistä kertaa täällä, pidätkö kaupungista X, mitä teet jne, jne.

Kun ei tiedä, pitäisikö antaa juomarahaa vai onko se loukkaus.

Pelottavia asioita:

Kun epäilee, että taksinkuljettaja ei ole laittanut taksamittaria päälle tai mikä vielä ikävämpää, on viemässä väärään suuntaan tai hänen olemuksensa herättää epäilyksiä.

Kun kävelet pimeällä ja yhtäkkiä kaikki jalankulkijat ovatkin kadonneet ja olet kadulla yksinäsi.

Asioita, jotka saavat tuntemaan huojennusta:

Kun on koko päivän katsellut näyttelyä museossa, kävellyt, käynyt kaupassa, palaa venyvien, sormia kalvavien kauppakassien kanssa, raahautuu jalat kipeinä bussilta ja avaa oman oven.

Kun on liikkeellä kaupungilla, potee pissahätää, löytää vessan ja se on siisti.

Kun saa itse keittää aamukahvinsa ja laittaa aamuvoileipänsä.

Kun herää, ulkona sataa kaatamalla ja voi hyvällä omallatunnolla jäädä koko päiväksi sisälle lorvimaan.

Bussin lähestyvät valot pimeällä, tyhjällä kadulla.

Kun saa istumapaikan metrossa.

Asioita, jotka saavat tuntemaan avuttomuutta:

Kun kaupassa yrittää ottaa selvää tuotteista eikä ymmärrä kirjoituksesta yhtäkään kirjainta.

Kun yrittää maksaa kolikoilla ja joutuu kääntelemään jokaista ymmärtääkseen, minkä arvoinen se on.

Kun koettaa selvittää oikeaa metroasemaa ja reittiä sinne sekä yrittää muistaa aseman järjettömän pitkän nimen.

Kun luulee osaavansa reitin ja kulkeekin aivan väärään suuntaan.

Kun on eksynyt eikä saa kartasta selvää eikä ohikulkijoiden kanssa löydy yhteistä kieltä.

Asioita, jotka tekevät iloiseksi

Kun sähköpostissa on pitkä kirje ystävältä.

Kun löytää kivan tuliaisen, joka ei maksa paljon ja ajattelee, että ystävä tulee siitä iloiseksi.

Kun joku ryhtyy puhumaan sinulle englantia, ja äkkiä löytyy yhteisymmärrys ja kohtalonkumppanuus.

Kun löytää kaupasta hyvää leipää.

Kun osaa tilata ravintolassa ruokaa.

Asioita, jotka saavat itkemään ilosta:

Lentokenttäbussissa huomaat, että unohdit käsilaukkusi hotellin aulaan, kauhistut unohdustasi (kaikki on siellä, passi, rahat, matkaliput, muovikortit) ja kun matkustat sydän läpättäen takaisin, pieni vastaanottovirkailija seisoo hotellin ovella puristaen käsilaukkuasi rintaansa vasten.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4 kommenttia artikkeliin ”Asioita ulkomailla

  1. Kerta kaikkiaan ihastuttava ja tunnistettava kirjoitus! Olipa hienoa tuo(kin) että käsilaukku löytyi onnellisesti säikähdyksen jälkeen. Muistaa, että maailmassa on hyviä ihmisiä. Tervetuloa kotiin!

    • Aivan käsittämätöntä, että ihminen voi tyriä tuolla tavoin. Samalla lentokenttäbussilla takaisin, sydän syrjällään. Olin ja olen kyllä suunnattoman kiitollinen sille vastaanottotiskin tytölle.

  2. Asioita, joista tulet iloiseksi: Kun Anneli Kanto kertoi japanilaisesta ikivanhasta käytännöstä, joka oli valtavan kiinnostava ja sai mielen ja sydämen kiihtymään. Asioita, joita pohdit: Alkaisinko tehdä listoja?

Jätä kommentti