Urheilijat hankkivat vastustajastaan mahdollisimman paljon tietoa. He käyvät katsomassa tulevan kilpakumppanin pelejä tai otteluita. He pyörittävät videoita uudestaan ja uudestaan tutkien vastustajan taktiikkaa, heikkouksia ja vahvuuksia. Pärjätäkseen kilpailussa he yrittävät selvittää, miten tuo toinen sen tekee ja miten joukkueemme tai minä tekisin saman paremmin, vahvemmin, taitavammin. Kirjoittajan kannattaa toimia samoin. Vaikka toinen kirjailija ei olekaan … Lue lisääMiten hän sen teki?

Olen lukenut hitaasti ja useampaan kertaan Marja-Leena Mäkelän runokokoelman Hitaasti huomiseen, jonka on kustantanut Kai Vaijärven Cultura-kustantamo. Tämä kannattaa mainita, sillä runous näyttää löytävän ymmärtäjän juuri pienistä kustantamoista. Teos keskustelee Mäkelän aiemman, Elämän nopia kaari-kokoelman kanssa ja käsittelee samoja teemojakin. Tämä ei ole runouskritiikki, sillä sellaisen kirjoittamiseen minulla ei ole asiantuntemusta. Sitä paitsi olemme Marleen kanssa … Lue lisääEino Leino oli väärässä

Aina kun apurahoista tulevat myönnöt ja hylsyt, keskustellaan somessa, miksi joku sai ja miksi toinen ei. Kysellään myös päätösten myöntöprosessista. Yritän avata julkisen puolen apurahojen myöntämistä. Olen valtion kirjallisuustoimikunnassa, joka on toinen kaunokirjallisuudelle apurahoja myöntävä taho. Toinen on kirjastoapurahalautakunta. Nämä kaksi elintä ovat riippumattomia toisistaan, ja niissä istuvat eri ihmiset, mikä on hyvä. Väki myös … Lue lisääKuka saa apurahan ja miksi?

Onko olemassa aistien ulkopuolista havainnointia? On. Jokaisen aivoissa on evolutiivisesti vanhin osa, joka ei ole kosketuksissa aisteihin. Se saa informaationsa vain aivoilta, ja se uskoo saamiinsa viesteihin. Koeteltu konsti vakuuttua tästä on ajatella sitruunan imeskelemistä. Suuhun hulahtaa sylkeä, koska liskoaivo uskoo, että suussa on sitruuna. Jostain self help -kirjasta jäi mieleeni luettelo, joka ulkomuistista siteeraten … Lue lisääPuhu kuin ihmiselle

Eduskuntavaalien yhteydessä Kirjailijaliitto järjesti useita vaalipaneeleja. Tampereen tilaisuudessa kuuntelin Johanna Hulkon kertomusta työpäivästään  ja minua kiinnosti kovin, mitä joku toinen kirjailija työpäivänsä aikana tekee. Seuraavaksi alkoi kiinnostella, mitä ihmettä itse olen viime viikolla tehnyt, kun tuntuu, etten saanut aikaan mitään. Näin se viikko vierähti: Maanantaina Kirjailijavierailin Kangasalalla. Kolme yli sadan oppilaan koululaisryhmää, ystävällisiä ja aktiivisia. … Lue lisääViikko vilahti

Lehteen painettava haastattelu tuntuu painavammalta asialta kuin kirjastossa tai kirjamessuilla tapahtuva kirjailijahaastattelu. Lehtihaastattelusta jää konkreettinen jälki, teksti ja kuvia. Olen toimittajana haastatellut satoja ihmisiä, kirjailijana olen ollut myös pöydän toisella puolella. Haastattelija ja haastateltava tekevät yhteistyötä, jonka päämäärä on saada aikaan hyvä, luettu juttu. Parhaassa tapauksessa juttu jättää lukijoihin muistijäljen. Nykyään ei enää ”myönnetä haastattelua” … Lue lisääHaastattelu

Kirjoitusoppaat ovat innostavia. Niitä ei tarvitse eikä pidä uskoa kirjaimellisesti, ja jostain oppaasta saa toisessa elämän- ja kirjoitustilanteesta enemmän irti kuin toisesta. Toiset oppaat ovat filosofisia, toiset käytännöllisiä, jotkut elämänkerrallisia. Luen kirjoitusoppaita jatkuvasti ja ilahdun, kun niitä ilmestyy. Luen niitä varsinkin jumitilanteessa tai tuskitteluvaiheessa. Koska kirjoitan myös draamaa, listalla on draaman kirjoitusoppaitakin. Ne tekevät hyvää … Lue lisääKirjoitusoppaat insipiroivat

Mitä romaanin kirjoittaminen merkitsee kirjoittajalleen? Mitä se hänelle tekee? Se muuttaa ihmistä. Romaanin kirjoittaminen on iso ja työläs projekti. Se vaatii sitkeyttä ja omistautumista. On sitouduttava suorittamaan urakka loppuun saakka. On tehtävä kaikki se työ ja oheistyö, joka vaaditaan, että teksti etenisi viimeiselle liuskalle asti. Romaanin kirjoittaminen ei tietenkään ole ainoa urakka, joka ihmistä muuttaa. … Lue lisääMitä tarkoittaa romaanin kirjoittaminen?

Romaanin aihe ei ole vähäinen asia. Totta on, että mistä tahansa voi kirjoittaa hyvin ja että romaani kestää lähes mitä vain. Kirjan voi kirjoittaa vaikka paidan valitsemisesta ja kakkososan sen pukemisesta ylle. Niin kuin tiedämme, Volter Kilpi kuvaa Alastalon salissa yhtä iltapäivää ja Kustavin varakkaamman väen kokousta, jossa harkitaan parkin rakentamista. Kirjalla on pituutta 827 sivua, joista … Lue lisääAihe

Vuodet 2017 ja 2018 olivat supervuosia, koska olen kirjoittanut kaksi sisällissotaan liittyvää romaania. Vuoden 2017 alussa ilmestynyt Lahtarit sai ällistyttävästi huomiota, ja näiden kahden vuoden aikana toteutui paljon esiintymisiä, haastatteluja ja paneelikeskusteluja sekä kolme näytelmää, joissa olin osatekijänä mukana. Muutakin ihmeellistä vuosiin sisältyi. Sain Anni Swan mitalin. Pääsin Kirjailijaliiton delegaatiossa Pekingiin tapaamaan suomen kielen opiskelijoita ja kuukaudeksi … Lue lisääKrapula supervuosien jälkeen