Mikä romaani on?

Alex Matson, suomalainen mutta puoliksi britti, kirjoitti uraauurtavan Romaanitaiteen sotien jälkeen 1947. Kirja ilmestyi uudelleen pokkarina 1969. Matsonilla ei ollut tukenaan kirjallisuudentutkimusta sellaisena kuin sen nykyään tunnemme, joten ominpäin ajattelu on kunnioitettavaa. Matson oli mukana tamperelaisessa Mäkelän piirissä ja on vaikuttanut näin Väinö Linnan ajatteluun. Kirja on alle 200 sivuinen, paljolti vaikeaselkoista, abstraktista ja korkealentoista … Lue lisää

Koronavuoden inventaario

Vuosi 2020 jää mieleen. Se oli maailmanlaajuisen tautiepidemian vuoksi anno horibilis, kauhea vuosi. Elämä muuttui mutta myös pysyi entisellään. 2019 oli kirjoittamisen vuosi ja sen vuoksi vuonna 2020 tuli julki monta työtä, joita olin valmistellut edellisvuonna. Niistä suurin oli ohjaaja Lauri Maijalan kanssa yhteistyössä Helsingin Kaupunginteatterille kirjoitettu Punaorvot. Yhteistyö sujui siten, että kirjoitin näytelmää puolitoista … Lue lisää

Tavaraliikenne

Tein päättyvälle vuodelle 2020 uudenvuoden lupauksen seurata huusholliin saapuvien ja sieltä lähtevien tavaroiden määrää. Asetin tavoitteeksi, että täältä pitää lähteä tuplasti niin paljon kestokulutustavaraa kuin sitä saapuu. Annan itselleni pisteitä siitä, että todellakin pidin kamreerin tapaan kirjaa tavaraliikenteestä. Kirjasin kaiken lukuun ottamatta kirjoja, joita kirjallisuustoimikunnan jäsenenä sain aivan hirvittävät määrät. Otin mukaan vain itse ostamani … Lue lisää

Ei todellisuus vaan oleminen

Tshekkisyntyinen, sittemmin Ranskaan muuttanut Milan Kundera (synt. 1929) pohtii romaanin olemusta kirjassa Romaanin taide (suom. Jan Blomstedt ja Riikka Stewen, WSOY 1987). Kirja on kooste Kunderan eri yhteyksissä esittämistä ajatuksista ja kahdesta dialogista Christian Salmonin kanssa. En yritä tiivistää Kunderan ajatuksia romaanin kirjoittamisesta, vaan poimin kirjasta muutaman itseäni kiinnostavan kohdan. Kunderaa vihastuttaa tulkintojen yksinkertaistuminen. Ihmiselämä, … Lue lisää

Calvinon täsmällisyys, näkyvyys ja moninaisuus

Vaikka Calvinon muistio käsittelee täsmällisyyttä, selkeä tämä osuus ei ainakaan ole.  Hän myöntää itsekin: “Tämä esitelmä ei suostu etenemään siihen suuntaan, mihin tähtäsin. Tarkoitukseni oli puhua eksaktiudesta eikä äärettömyydestä ja kosmoksesta. Halusin kertoa teille mieltymyksestäni geometrisiin muotoihin, symmetriaan, sarjoihin, yhdistelmiin, numeerisiin suhteisiin ja selittää kirjoituksiani pitäen tulkinnan avaimena uskollisuuttani rajan ja mitan ajatuksille.” Täsmällisyys merkitsee … Lue lisää

Calvinon keveys ja nopeus

Italo Calvino piti 1984 Harvardin yliopistossa kirjallisuutta käsittelevän luentosarjan, jolle antoi nimen “Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle”. Hän ehti kuitenkin kirjoittaa valmiiksi vain viisi muistiota ennen kuin äkillisesti kuoli 1985: Keveys Nopeus Täsmällisyys Näkyvyys Moninaisuus Kuudes aihe olisi ollut Consistency, Johdonmukaisuus, ja lisäksi Calvino aikoi puhua myös romaanin aloittamisesta ja lopettamisesta. Luennot ovat ilmestyneet Elina Suolahden … Lue lisää

Punaorvot

Lapset kärsivät sodassa, nykyään ja ennen, se on sanomatta selvä asia. Olen Lauri Maijalan kanssa kirjoittanut Helsingin Kaupunginteatteriin näytelmän Punaorvot, joka käsittelee sisällisodassa orvoksi jääneiden lasten kohtaloa. Heitä oli paljon. Todennäköisesti pahin luku, 25.000, on lähellä todellista, sillä punaleskiäkin oli 11.000. Valkoisia leskiä oli 2.000 ja valkoisia orpolapsia noin 1.000. Oli muunlaisiakin kovia kohtaloita kuin … Lue lisää

Kaverikirjoja

Koska sidonnaisuutensa pitää ilmoittaa, tiedotan heti alkuun, että olen lukenut pari kavereiden kirjaa ja tykännyt kovasti, mutta objektiivinen en niiden suhteen ole. Kirjat ovat kovin erilaiset. Ensimmäinen on Johanna Hulkon Vähäisiä tyyppivikoja (Atena 2020), tragikoominen tarina suomalaisesta Saab-miehestä sukkuloimassa autojen ja naisten ristipaineessa. Toinen on Marjut Helmisen Pilven piirtäjä (Partuuna 2020), uskomaton elämäntarina, jonka takana … Lue lisää

Onko Pentinkulmalla homoja?

Suokaa anteeksi klikkiotsikko, joka on bloginpitäjän itsekästä huomiohakuisuutta. Muutama päivä sitten ilmestyi esseeantologia Väinö Linna – tunnettu ja tuntematon. Kirjan toimituskunta on arvovaltainen: kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi ja Suomen historian professori Pertti Haapala sekä kirjallisuudentutkijat Maria Laakso ja Toni Lahtinen. Kustantaja WSOY kuvailee kirjaa näin: “Esseissä tarkastellaan esimerkiksi Päämäärää, Mustaa rakkautta, Tuntematonta sotilasta ja Pohjantähti-trilogiaa, teosten filmatisointeja, teatterisovituksia ja … Lue lisää

Liian nuoria sotaan

Viikon kuluttua, tarkemmin sanottuna sunnuntaina 2.8. kello 16 Urjalan säätiötalolla on monologinäytelmän Nuoret sotilaat ensi-ilta. Kutkuttavan jännittäviä aikoja siis tekijäryhmälle. Näytelmän ohjaa Esa-Matti Smolander ja monologit esittää Akseli Kouki. Teksti ei ole minun vaan olen koonnut sen aidoista rintamakirjeistä ja muistelmista. Tähän ratkaisuun päädyttiin ensimmäisten suunnitelmien kariuduttua. Näytelmällä on ollut erittäin mutkikas tie, jolla viimeisimpänä … Lue lisää