Tshekkisyntyinen, sittemmin Ranskaan muuttanut Milan Kundera (synt. 1929) pohtii romaanin olemusta kirjassa Romaanin taide (suom. Jan Blomstedt ja Riikka Stewen, WSOY 1987). Kirja on kooste Kunderan eri yhteyksissä esittämistä ajatuksista ja kahdesta dialogista Christian Salmonin kanssa. En yritä tiivistää Kunderan ajatuksia romaanin kirjoittamisesta, vaan poimin kirjasta muutaman itseäni kiinnostavan kohdan. Kunderaa vihastuttaa tulkintojen yksinkertaistuminen. Ihmiselämä, … Lue lisää Ei todellisuus vaan oleminen

Vaikka Calvinon muistio käsittelee täsmällisyyttä, selkeä tämä osuus ei ainakaan ole.  Hän myöntää itsekin: “Tämä esitelmä ei suostu etenemään siihen suuntaan, mihin tähtäsin. Tarkoitukseni oli puhua eksaktiudesta eikä äärettömyydestä ja kosmoksesta. Halusin kertoa teille mieltymyksestäni geometrisiin muotoihin, symmetriaan, sarjoihin, yhdistelmiin, numeerisiin suhteisiin ja selittää kirjoituksiani pitäen tulkinnan avaimena uskollisuuttani rajan ja mitan ajatuksille.” Täsmällisyys merkitsee … Lue lisää Calvinon täsmällisyys, näkyvyys ja moninaisuus

Italo Calvino piti 1984 Harvardin yliopistossa kirjallisuutta käsittelevän luentosarjan, jolle antoi nimen “Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle”. Hän ehti kuitenkin kirjoittaa valmiiksi vain viisi muistiota ennen kuin äkillisesti kuoli 1985: Keveys Nopeus Täsmällisyys Näkyvyys Moninaisuus Kuudes aihe olisi ollut Consistency, Johdonmukaisuus, ja lisäksi Calvino aikoi puhua myös romaanin aloittamisesta ja lopettamisesta. Luennot ovat ilmestyneet Elina Suolahden … Lue lisää Calvinon keveys ja nopeus

Lapset kärsivät sodassa, nykyään ja ennen, se on sanomatta selvä asia. Olen Lauri Maijalan kanssa kirjoittanut Helsingin Kaupunginteatteriin näytelmän Punaorvot, joka käsittelee sisällisodassa orvoksi jääneiden lasten kohtaloa. Heitä oli paljon. Todennäköisesti pahin luku, 25.000, on lähellä todellista, sillä punaleskiäkin oli 11.000. Valkoisia leskiä oli 2.000 ja valkoisia orpolapsia noin 1.000. Oli muunlaisiakin kovia kohtaloita kuin … Lue lisää Punaorvot

Koska sidonnaisuutensa pitää ilmoittaa, tiedotan heti alkuun, että olen lukenut pari kavereiden kirjaa ja tykännyt kovasti, mutta objektiivinen en niiden suhteen ole. Kirjat ovat kovin erilaiset. Ensimmäinen on Johanna Hulkon Vähäisiä tyyppivikoja (Atena 2020), tragikoominen tarina suomalaisesta Saab-miehestä sukkuloimassa autojen ja naisten ristipaineessa. Toinen on Marjut Helmisen Pilven piirtäjä (Partuuna 2020), uskomaton elämäntarina, jonka takana … Lue lisää Kaverikirjoja

Suokaa anteeksi klikkiotsikko, joka on bloginpitäjän itsekästä huomiohakuisuutta. Muutama päivä sitten ilmestyi esseeantologia Väinö Linna – tunnettu ja tuntematon. Kirjan toimituskunta on arvovaltainen: kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi ja Suomen historian professori Pertti Haapala sekä kirjallisuudentutkijat Maria Laakso ja Toni Lahtinen. Kustantaja WSOY kuvailee kirjaa näin: “Esseissä tarkastellaan esimerkiksi Päämäärää, Mustaa rakkautta, Tuntematonta sotilasta ja Pohjantähti-trilogiaa, teosten filmatisointeja, teatterisovituksia ja … Lue lisää Onko Pentinkulmalla homoja?

Viikon kuluttua, tarkemmin sanottuna sunnuntaina 2.8. kello 16 Urjalan säätiötalolla on monologinäytelmän Nuoret sotilaat ensi-ilta. Kutkuttavan jännittäviä aikoja siis tekijäryhmälle. Näytelmän ohjaa Esa-Matti Smolander ja monologit esittää Akseli Kouki. Teksti ei ole minun vaan olen koonnut sen aidoista rintamakirjeistä ja muistelmista. Tähän ratkaisuun päädyttiin ensimmäisten suunnitelmien kariuduttua. Näytelmällä on ollut erittäin mutkikas tie, jolla viimeisimpänä … Lue lisää Liian nuoria sotaan

Tein uudenvuodenlupauksen, että pidän kirjaa talouteen saapuvista ja täältä lähtevistä kestokulutustavaroista. Puolivuotisraportti seuraa. Jätin luettelosta pois kirjat, joita posti kantaa minulle selkä vääränä, koska olen valtion kirjallisuustoimikunnassa. Olen itsekin ostanut kirjoja kymmenisen kappaletta, ja ne olisi pitänyt tunnustaa. Lieventävä asianhaara on, että kaikki ovat työhön tarvitsemiani lähdeteoksia. Lupaan ryhdistäytyä ja lisätä ostetut kirjat loppuvuoden tilinpitoa … Lue lisää Tavarat, lähteneet ja saapuneet

Äitini kuolemasta tulee tänään, 6.6. kuluneeksi seitsemän vuotta. Äidin vei viidessä vuodessa nopeasti ja julmasti edennyt Alzheimerin tauti. Kuollessaan hän oli luuta ja nahkaa, sillä hän ei ollut syönyt enää aikoihin. Hän oli lähes 90-vuotias. Olin ollut äitiini hyvin kiintynyt ja välimme olivat hyvät. En surrut hänen kuolemaansa, sillä olin surrut ja ahdistunut viisi vuotta. … Lue lisää Äidit vain

Tänä vuonna joulukuussa sata vuotta täyttävää Väinö Linnaa lähestytään tavallisesti hänen teostensa painokkaan sisällön kautta. Siksi päätin miettiä Linnan tekstien muodollisia, kaunokirjallisia ansioita. Niitä voisi olla lukuisia, mutta pitäydyn viiteen kohtaan, jotka ensimmäiseksi mieleen tulivat. Nämä havaitsin: Linna on peto rakentamaan jännitettä, suspensea. Tämä näkyy etenkin Tuntemattomassa sotilaassa, joka on kuin trilleri. Tosin emme jännitä … Lue lisää Linnan konstit