Romaani tarvitsee rakenteen. Rakennetta voi verrata maalauksen tai valokuvan sommitteluun, lehden sivun taittoon tai talon ulkosivuun. Visuaalisen teoksen hyvä rakenne miellyttää silmää. Huono rakenne ilmenee sekavuutena ja hahmottomuutena niin kirjassa kuin taulussa. Draaman klassinen rakenne on kolminäytöksinen ja periytyy Aristoteleen alku-keskikohta-loppu -opista. Aristoteleeltä paljon omaksunut Hollywood-elokuva käyttää useimmiten rakennetta, jossa alkusysäystä seuraa iso käänne, sitten … Lue lisääRakenne

Kun taas yksi vuosi kääntyy loppuunsa, tuntuu, etten ole tehnyt mitään enkä ainakaan saanut aikaiseksi mitään oleellista. Tunne voi pitää paikkansa. Omantuntoni rauhoittamiseksi ja kissanhännän nostamiseksi luettelen, mitä olen oikeastaan tehnyt, kun mitään ei ole tullut julki. Suurin työmaa on ollut Aapinen ja sitä seuraava Lukukirja. Aapiseen olen parin vuoden aikana kirjoittanut 70 lyhyttä tarinaa … Lue lisääTilinpäätös 2019

Mikä on aiheen ja teeman ero? Miten juoni poikkeaa tarinasta? Termeistä on erilaisia tulkintoja jopa kirjoitusoppaissa; tässä oppimani ja omaksumani sovellus. Aihe on se, joka alunperin koukuttaa kirjoittamaan, se mistä kirjallinen tuotos kertoo. Harva lähtee tai pystyy kirjoittamaan suoraan teemasta. Useimmiten teema paljastuu vasta kirjoittamisen prosessissa. Herman Melvillen Moby Dickin aihe on myyttisen valaan pyynti, … Lue lisääAihe ja teema, tarina ja juoni

Kirjojen myynti ja markkinointi ei ole yksinkertaista. Myyntimäärät ovat laskeneet, markkinointi on kallista ja myynti arvaamatonta. Kivijalkakirjakaupat ovat vähentyneet huimasti ja ketjuttuminen kaventaa niiden diversiteettiä pahasti. Nettikirjakaupat toki paikkaavat puutetta, mutta ei netistä saa samanlaisia elämyksiä kuin kirjakaupasta. Kirjailijat valittavat kirjojensa vähäistä markkinointia, mutta kustantajiakin voi ymmärtää. Täytyy myydä aika monta romaania, jotta lehtimainos maksaa … Lue lisääMarkkinoilla

Miksi en kirjoittaisi? Niin, miksipä en? Tämän nimisen teoksen ovat Päivi Haanpää ja Terhi Rannela kirjoittaneet yhdessä. Olin kirjan julkistamistilaisuudessa runsas viikko sitten ja yleisön täyteenahtama kahvila jo ilmaisi, että kiinnostusta on. Julkkareissa tarjottiin kahvia, teetä ja porkkanakakkua, mikä ei ole sivuseikka vaan muistutti, että kahvi- ja kakuttelut kirjoittajakaverin kanssa ovat tärkeitä. Julkkareista jäi mieleen … Lue lisääÄlä hirttäydy työhuoneeseen!

Mitä tehdä, jos pitkän ja paneutuneen työrupeaman jälkeen käsikirjoitus ei löydäkään kustantajaa? Pitkän odottelun ja hylsykirjeiden jälkeen olo on epätoivoinen ja vihainen. Nimikemääriä on viime vuosina supistettu. Kustannusala on ahtaalla, kun kirjoja ostetaan yhä vähemmän, ja kustantamot joutuvat entistä tiukemmin laskemaan taloudelliset realiteetit. Kelpo käsikirjoituskaan ei pääse julkaisukynnyksen yli, jos myyntiodotukset ovat heikot. Kirjoittajan onneksi … Lue lisääOmakustanne

Urheilijat hankkivat vastustajastaan mahdollisimman paljon tietoa. He käyvät katsomassa tulevan kilpakumppanin pelejä tai otteluita. He pyörittävät videoita uudestaan ja uudestaan tutkien vastustajan taktiikkaa, heikkouksia ja vahvuuksia. Pärjätäkseen kilpailussa he yrittävät selvittää, miten tuo toinen sen tekee ja miten joukkueemme tai minä tekisin saman paremmin, vahvemmin, taitavammin. Kirjoittajan kannattaa toimia samoin. Vaikka toinen kirjailija ei olekaan … Lue lisääMiten hän sen teki?

Olen lukenut hitaasti ja useampaan kertaan Marja-Leena Mäkelän runokokoelman Hitaasti huomiseen, jonka on kustantanut Kai Vaijärven Cultura-kustantamo. Tämä kannattaa mainita, sillä runous näyttää löytävän ymmärtäjän juuri pienistä kustantamoista. Teos keskustelee Mäkelän aiemman, Elämän nopia kaari-kokoelman kanssa ja käsittelee samoja teemojakin. Tämä ei ole runouskritiikki, sillä sellaisen kirjoittamiseen minulla ei ole asiantuntemusta. Sitä paitsi olemme Marleen kanssa … Lue lisääEino Leino oli väärässä

Aina kun apurahoista tulevat myönnöt ja hylsyt, keskustellaan somessa, miksi joku sai ja miksi toinen ei. Kysellään myös päätösten myöntöprosessista. Yritän avata julkisen puolen apurahojen myöntämistä. Olen valtion kirjallisuustoimikunnassa, joka on toinen kaunokirjallisuudelle apurahoja myöntävä taho. Toinen on kirjastoapurahalautakunta. Nämä kaksi elintä ovat riippumattomia toisistaan, ja niissä istuvat eri ihmiset, mikä on hyvä. Väki myös … Lue lisääKuka saa apurahan ja miksi?

Onko olemassa aistien ulkopuolista havainnointia? On. Jokaisen aivoissa on evolutiivisesti vanhin osa, joka ei ole kosketuksissa aisteihin. Se saa informaationsa vain aivoilta, ja se uskoo saamiinsa viesteihin. Koeteltu konsti vakuuttua tästä on ajatella sitruunan imeskelemistä. Suuhun hulahtaa sylkeä, koska liskoaivo uskoo, että suussa on sitruuna. Jostain self help -kirjasta jäi mieleeni luettelo, joka ulkomuistista siteeraten … Lue lisääPuhu kuin ihmiselle