Linnareissu

Kutsu itsenäisyyspäivän juhliin ilahdutti ympärysihmisiä enemmän kuin minua. Jo postinkantaja innostui: ”Sait oikein tasavallan presidentiltä kirjeen!” Kutsu ei ollut tullut mieleenikään, joten olin henkisesti valmistautumaton ja ensimmäinen ajatus oli: ”Voi kun ei olisi tullut tuota kirjettä.” Sitten ahdistuin. Ahdistuin lisää ja olin sitä mieltä, etten lähde. Ahdistukseni syy oli juhlien puku- ja ulkonäkökeskeisyys. Lehdet kirjoittavat puvuista … Lue lisääLinnareissu

10 kirjaa jouluksi

Suomessa on edelleen erinomainen tapa antaa joululahjaksi kirja. Joulunpyhät ovat myös mainiota aikaa lukea kirjoja. Olen valinnut kuluvana vuonna lukemistani kirjoista kymmenen ja tuntenut tuskaa joutuessani jättämään monta hyvää kirjaa listan ulkopuolelle. Mutta lista ei olisi lista, jollei se olisi karsittu. En ole ottanut mukaan kirjoja, joita ostetaan joka tapauksessa, kuten Finlandia-voittajaa, Olli Jalosen Taivaanpalloa. J. … Lue lisää10 kirjaa jouluksi

Tavallisesta tulee tappaja

Olen kirjoittanut kaksi romaania sisällissodasta ja miettinyt, mikä tekee tavallisesta, täysijärkisestä ihmisestä tappajan, joka kykenee teloittamaan viattomia siviilejä, jopa lapsia tai katsomaan vierestä, miten kanssaihmiset kuolevat nälkään. Aihetta on toki pohdittu maailman sivu paljon viisaammin aivoin, Theodor Adornosta, Hannah Arendtista ja Erich Frommista lähtien. En kuvittele keksineeni mitään uutta saati oivaltavaa, mutta kirjaan havaitsemiani ja lukemiani seikkoja. … Lue lisääTavallisesta tulee tappaja

Kusti polkee

Kustannustoimittaja, kotoisasti kusti, on erittäin tärkeä henkilö, VIP. Hän voi olla luotettu työtoveri, innostava valmentaja, kirjallisuudentuntija, sivistynyt kulttuurihenkilö, näkemyksellinen kannustaja – tai sitten ei. Kustannustoimittaja voi kommunikoida epämääräisesti tai olla pilkunviilaaja, hän voi hallita huonosti työmääräänsä (se on kustannustoimittajilla suuri) ja aikataulujaan. Ehkä hän on pelottava portinvartija tai ei itse asiassa ole lainkaan kiinnostunut kyseisestä … Lue lisääKusti polkee

Miten tekstiä kehitetään?

Kirjailija Kirsi Pehkonen haastatteli pitkään ja hartaasti 11 kirjailijaa ja toimitti näistä keskusteluista kirjan Käsikirjoituksesta kirjaksi –  miten kirjailijat muokkaavat tekstiään? Kyse on kirjailijan työskentelyprosessista laajemminkin, vaikka huomio on suunnattu tekstin kehittelyvaiheeseen. Fokus on osuva, sillä juuri kehittely on usein kompastuskivi. Kirjoittaja saa kyllä aikaan ensimmäisen version, mutta parantaminen, seuraavalle tasolle nouseminen, onkin vaikeaa ellei mahdotonta. On … Lue lisääMiten tekstiä kehitetään?

Prokrastinaatio

Prokrustes oli ikävä tyyppi, joka nappasi kiinni muinaisen Kreikan turistit ja tarjosi heille bedin ilman breakfastia. Jos henkilö oli petiin liian pitkä, airbnb-isäntä katkaisi vieraansa. Jos oli liian lyhyt, Prokrustes venytti hänet sängyn mittaiseksi. Näistä miellyttävistä mielikuvista on lähtöisin sana prokrastinaatio eli venyttely, vitkuttelu, kotviminen, välttely, lykkääminen – rakkaalla lapsella on monta nimeä ja kirjoittaja … Lue lisääProkrastinaatio

Hylsy

Hylsy eli hylkäyskirje on ohittamaton osa kirjailijuutta. Jokainen on joskus saanut hylsyn. Joku väittää voivansa paperoida makuuhuoneen seinät hylsykirjeillä. Aloittelevalle kirjailijalle tai julkaisukynnyksen ylitykseen ponnistavalle kirjoittajalle hylkäys on tuttu juttu. Se tiedetään. Yhtä tuttu juttu ei ole, että myös paljon julkaisseet, palkintoja saaneet, vakiintuneet ja tasokkaat kirjailijat tulevat torjutuiksi. Näinä kustannusalan myrskyisinä aikoina hylsyt ovat … Lue lisääHylsy

Taustatutkimus: arkistot

Historiallisen romaanin kirjoittaja istuu arkistoissa. Sitä ei voi välttää. Tosin kirjoitettuja dokumentteja Suomessa on ennen 1600-lukua kovin vähän, ja ikävästi Turun palo 1827 hävitti kirjallista menneisyyttämme tehokkaasti. Arkistoaineiston tutkiminen on juhlallista ja innostavaa – sitten jos ja kun tutkittavan aineiston onnistuu monimutkaisista hakemistoista ja aineiston paljoudesta löytämään. Arkistojen tutkijansalien tunnelma on melkein kirkollinen, pyhä. Siellä … Lue lisääTaustatutkimus: arkistot

Taustatutkimus: liikkuva kuva

Suomeen liittyvää liikkuvaa kuvaa, siis elokuvaa, dokumenttielokuvaa tai fiktiota, on olemassa 1900-luvun alusta lähtien. Kansallinen AV-arkisto eli Kavi pitää huolen aineiston säilymisestä. Vanhaa elokuva-aineistoa on nähtävissä netissä osoitteessa elavamuisti.fi. Liikkuva kuva on loistava johdattaja historiaan, sillä elokuva poimii konkretiaa ja yksityiskohtia, joita kirjailija tarvitsee: maisemaa, maataloutta, kaupunkia, autoja, tavaroita tai ihmisen vaatetuksen, kampaukset, ilmeet ja … Lue lisääTaustatutkimus: liikkuva kuva

Aikalaisten äänet

Jotta historiallisen fiktion kirjoittaja pääsisi ujuttautumaan kuvaamansa ajan ihmisten nahkoihin, ajatteluun ja puhetapaan, hänen on hyvä sukeltaa ajankohdan virallisiin ja aikalaisten henkilökohtaisiin teksteihin, ehkä on mahdollista kuunnella heidän ääniäänkin. Ääniä on tietenkin kuultavissa vain äänentoiston aikakaudelta. Niitä on tallennettu lyhyemmän ajan kuin liikkuvaa kuvaa, mutta kuitenkin lähes sata vuotta. Kansanperinteen tallentajat ovat toimittaneet paljon äänitteitä … Lue lisääAikalaisten äänet